ilta vaihtuu aamuksi
ja tuuli kääntyy kuuhun
kuolleen miehen kädet
soittaa valssin vihoviimeisen
se katkoo nämä säikeet
jotka kannattavat tajuntaa
nuo rujot päät seipäiden nenissä
nauran
niiden silmiä nokkivat linnut
hämilleen
ja haluttomiksi jatkamaan
ilonpitoaan
mutta kuolleet eivät
naura
olet niin kaunis, punainen…
raadeltuani taas kurkkusi auki
juoksen ulos, pakoon unta
verenmaku suussani
huulet hurmeessa
juoksen kaikkialle, pakoon verta,
unenmaku suussani
aina suuttuessasi
kiskot sarvistani
sattuu luihin kovasti lihaksiin
lamppusi huuhtoisin vedellä,
kaikki
lamppusi huuhtoisin verelläsi
ja
lamppusi,
kaikki lamppusi huuhtoisin