hiidenkonttibeta

Teatrialla oli torstaina hieno keikka, esiintymässä olivat reipasta rock’n'rollia veivaava Francine:

ja tanskalainen, hieman rockabilly-henkistä hevimpää rockia esittävä Volbeat:

Kuten kuvista näkyy, Francinella on sellainen erikoisuus että heidän basistinsa antaakin kyytiä läskibassolle normaalin sähköisen sijaan. Bändin tyylinäytettä voi käydä katsomassa tästä: King for a Day.

Suomessa listaykköseksi päässyt Volbeat sai aikaan sen että keikka oli loppuunmyyty ja Teatria olikin aivan täynnä. Volbeat oli sen verran hieno livebändinäkin että oli pakko vähän hyppiä biisien mukana, ja vokalistilla oli hauskoja välispiikkejä. Jos Volbeat on jäänyt kuulematta, niin tuosta pääsee tarkistamaan hitin Sad Man’s Tongue.

Joku harrastelijasalapoliisi on näköjään onnistunut selvittämään vanhan vihtahousun asuinpaikan. Saatana asuukin Oulun keskustassa! Tämän merkittävän löydöksen tekijä on dokumentoinut tietonsa torinlaidan turistikarttaan muiden nähtävyyksien oheen:

Kaikkia varmaan kiinnostaa tietää että millaisessa synkässä palatsissa sielunvihollinen asuu? Koskapa paikka oli ihan vieressä, yritin arvioida sen sijaintia ja uskoakseni Saatanan kämppä on näistä taloista oikeanpuoleisessa:

Ulospäin tuo rakennus ei näytä poikkeuksellisen uhkaavalta. Eniron kopterinäkymästä näkee hienosti koko korttelin. En tullut kurkanneeksi olisiko talon ulko-ovella listattu asukkaiden nimiä vaikkapa ovisummerin napeissa – epäilemättä Saatana käyttää jotain peitenimeä.

Kävimme lauantaina eräissä juhlissa Lopella, Topenon kylässä. Odotetun runsaan ja maukkaan aterian lisäksi juhlapaikalta löytyi kerrassaan mainio näyttely, “Hiiriherra” Asko Kaikusalon kokoama Kiekusen luontopömpeli. Näyttelyssä oli varmaan Suomen suurin valikoima hiirenloukkuja ja pikkujyrsijöiden taljoja, kokoelma kiviä, luita, täytettyjä eläimiä, pyydyksiä, ja lisäksi eksoottisia ulkomaan löytöjä ja humoristisia oivalluksia:

Juhlaohjelmana oli myös tietokilpailu erilaisista vanhoista maataloustyökaluista, ja mukana oli yksi esine jonka käyttötarkoitusta ei keksinyt kukaan, ei edes esineen omistaja:

Tuo työkalu on noin 60 cm pitkä. Mikä lienee selänraaputin, tietääkö kukaan mihin moista on käytetty?

Olin viikonloppuna Tervolassa. Siellä ei ollut vielä yhtään lunta, mutta maa ja lätäköt olivat jäässä. Oli koko ajan hyvin hämärää kun taivas oli paksusti pilvessä, ja sunnuntaina oli lisäksi sumuista. Kävin hiippailemassa pari tuntia pihalla, lähimetsässä oli melko Blair Witch Project-maisia maisemia.

Lumenauraajat herättivät kuudelta paukuttamalla kauhakuormaajan kauhaa Meritullin pihagraniittiin ikkunan alla. Aamupäivällä nappasin kameran ja kävin kiertämässä Hupisaaret, kun lumi ei ollut vielä ehtinyt sulaa sohjoksi vaan se kuorrutti kivasti kaikki paikat. Siellä pyöri pari muutakin kuvaajaa, ja yli kymmenen hengen ryhmä aasialaisia jotka näyttivät ihastuneilta puiston lumisuuteen.

Tänään sai paljon parempia kuvia kun oli enemmän valoa eikä lumi tullut vaakatasossa päin näköä ja linssiä.

Eilen kaupungin peitti sumu, joka alkoi kerääntyä aamupäivällä ja sankentui kaiken aikaa:

Tänään aamulla kun pyöräilin töihin oli normaali loppusyksyn aamu, ei ollut edes jäistä (yhtenä aamuna tällä viikolla oli, ja sen seurauksena sain polven ja olkapään kevyesti murjottua), mutta aamupäivällä alkoi sitten hiljakseen sadella lunta ja tähän mennessä sitä on kertynyt jo aika kattava peite:

Talven ensimmäinen lumipeite ehti siis tulla lokakuun puolella. Lämpötila on juuri ja juuri pakkasen puolella, -0.8 ºC, ja ennuste lupaa tiistaiksi +5 ºC, joten ei täällä kauaa pysy maa valkeana.