hiidenkonttibeta

Bloggailu on jäänyt jälleen vähille tässä syksyn mittaan. Olen kuitenkin napsinut kuvia lähinnä manpitsua ajatellen, joten puranpa nyt niitä takautuvasti:

Täällä kasvaa melko runsaasti vaahteraa, joilla on aika näyttävä ruska, koska niillä on isot lehdet jotka voivat olla hyvinkin vahvan keltaisia:

Yliopiston observatoriolla oli 3.11. avointen ovien päivä. Kävimme siellä kierroksella, kuten kävi aika moni muukin – välillä oli melkoinen tungos, ja siitä johtuen paljon odottelua. Kuvassa vanha kiinteä ohikulkukone, jolla on ollut mukava tehdä havaintoja patjalla makaillen – paitsi että jos ulkona oli pakkasta, myös sisällä oli pian pakkasta, koska havainnointia varten aukaistiin kattoluukut:

Lunta on tullut jo pariinkiin otteeseen. Joitain päiviä sitten ennustettiin 30 cm lunta tuovaa myräkkää, mutta eipä sitä oikeasti sitten tullut kuin pari senttiä. Joku pyöräytti kuitenkin aika tyylikkään lumiukon pihalle:

Oulunkylässä on ollut myös pari tulipaloa sinä aikana kun olen täällä asunut. Ensin paloi yksi baari, ja viime viikonloppuna läheisellä huoltoasemalla oli sen verran isompi palo että se pääsi moneen mediaankin – tosin jääden Rautatieaseman vesivahingon jalkoihin.

Kävimme 29.9. geologian laitoksen fuksiekskursiolla, eli uusille geologianopiskelijoille järjestetyllä retkellä jossa meille esiteltiin muutamia geologisesti kiintoisia kohteita.

Ensimmäinen kohde oli Nordkalk Oy:n Tytyrin kalkkikivikaivos Lohjalla. Museon lisäksi pääsimme katsomaan myös tuotanto-osastoa 350 metrin syvyydessä. Kaivoksessa ajeltiin autolla 4×4 metrisiä tunneleita pitkin, joita siellä on ainakin yli 50 km verran. Toisen kuvan systeemi on murskaamo. Viimeisessä on hyvin Indiana Jones -tyyppinen vanha vaunu.

Kaivoksessa pääsi näkemään pari louhosta, jotka olivat yli 100x100x50 metriä kokoisia tyhjiä tiloja. Jotenkin niiden mittasuhteita oli vaikea käsittää, ne näyttivät ehkä jumppasalin kokoisilta kunnes joku kertoi minkä kokoisia ne oikeasti ovat.

Kaivoksella työskenteli ilmeisesti myös joku videopelaaja:

Seuraava kohde maaperäkohde, 2. Salpausselän reunamoreenin leikkaus Karjalohjalla. Heti kun bussi kääntyi kohdetta lähimmästä risteyksestä, alkoi tulla kaatamalla vettä. Pienen odottelun jälkeen sade vähän hellitti ja päästiin katsomaan hiekka/moreenikerrostumia:

Kolmanneksi ajeltiin katsomaan basalttista tyynylaavaa. Heti kun tultiin lähemmäs paikkaa, alkoi sataa kaatamalla. Esitelty kallio oli ihan märkä, joten yksityiskohtia oli vaikea havaita.

Tuolta jatkettiin Aijalan vanhalle kaivokselle, jossa käytiin tutkimassa rikastushiekan loppusijoituspaikan ympäristövaikutuksia (hiekkaa on ajettu sinne muistaakseni 70-luvun alkupuoliskolle saakka, eikä siellä vieläkään kasva juuri mitään, ja lisäksi sieltä virtaavalla vedellä on melkoisesti kohonneita pH ja muita arvoja):

ja vasaroimassa kaivosmontun sivukivistä malminäytteitä. Kesken tuota touhua alkoi sataa kaatamalla vettä, ja lähdimme pois.