hiidenkonttibeta

Keksin vasta tana aamuna etta otan seuraavaksi etapikseni Nikkon. Nama parin paivan pyrahdykset eri paikkoihin ovat kylla liian kiireisia, mutta tama on nyt tallainen kipitysmatka – ainakin niin kauan kuin Japan Rail Passissa on virtaa. Hyppasin siis shinkanseniin ja hurautin niin lahelle Nikkoa kuin silla paasee (en nyt muista kaupungin nimea), ja sielta JR:n paikallisjunalla Nikkoon. Rail passillahan saa ihan vain pyytamalla istumapaikkalipun shinkanseniin. Kaytin niita aiemmin kun ne ovat siita katevia etta nakee milloin juna lahtee (yleensa kolmen minuutin paasta siita kun saa lapun kateen -> uaaaa, miltahan raiteelta tama lahtee? missa raiteet ylipaansa on talla asemalla?! “sumimasen, kono densha wa doko?” lappu nenan eteen ensimmaiselle univormupukuiselle), mika on junan numero ja milloin se on perilla.

Tuossa pysahdyskaupungissa menin turisti-infoon ja kysyin etta mista voi ostaa muistikortin kameraan. Yritin samaa Naganossa ja ne kohautteli olkapaitaan, enka jaksanut vesisateessa alkaa sen enempaa etsimaan. Tama turisti-infon tati taas kertoi etta tuossa toisella puolella katua on depaato jonka 7. kerroksessa on iso kamerakauppa. Ja niinhan siella oli, ostin vahan yli 5000￥ maksaneen Sandisk Ultra II 8GB SDHC-kortin. Tuntui vahan kalliilta.

Nikkossa piti hetki palloilla ihmetellen etta missa sita nukkuisi, ja loysin sitten tammoisen Turtle Inn Nikkon jossa oli siedettavan hintainen singuru ruumu. Tama on aika kaukana keskustasta (joka naytti taysin turistikylalta, ravintolatkin mainosti englanniksi ja koreaksi), mutta lahella nahtavyyksia. Vieressa on useita kuuluisia temppeleita ja bussin luonnonpuistoon pitaisi menna lahelta. Harhailin jossain keskustan liepeilla kartan ja sateenvarjon kanssa aika eksyksissa ja kysyin tieta nuorelta hepulta joka peruutti pikkuista pakettiautoa pikkuiselle kadulle (monet autot, varsinkin pakettiautot, nayttavat taalla silta kuin niita olisi suunnitteluohjelmassa skaalattu 3/5 kokoon normaalista). Hankaan ei meinannut tajuta tuosta hotellin esitteessa olevasta kartasta meidan eika hotellin sijaintia, eika puhunut yhtaan englantia, mutta neuvoi minut sitten lopulta yhdelle kadulle joka osoittautui umpikujaksi. Han oli uudestaan autonsa luona kun palailin takaisin sielta, ja osoitteli kasimerkein etta han voi ajaa minut perille. Sinne olikin jonkin verran matkaa, ja han joutui hyvan tovin haeskelemaan paikkaa.

Hotellin ymparisto on upea! Vieressa virtaa joki jossa on koski, ja heti sen toisella puolella on pikku vuoria. Kavin illalla kavelemassa tuossa temppelialueella, joka on aika iso, mutta kaikki paikat oli kiinni. Huomenna voisin yrittaa menna Chuzen-jin suuntaan bussilla.

(kuvia Tōshō-gū-temppelin alueelta aamulla ennen lähtöä Nikkōsta)