hiidenkonttibeta

Tässä hotellihuoneessa on yksi huono puoli. Sohvalta HDTV-readyyn taulutelkkaan on matkaa seitsemisen metriä, eikä se telkkari nyt niin iso ole.

Palataan vähän taaksepäin. Haahuilun ja tavernassa piipahtamisen takia saapuminen hotelliin meni lähemmäs kymmentä (matkalla olleessa alikulkutunnelissa oli muuten hienoja graffiteja). Hain myös lähihypermarketista vettä, partahöyliä (liian vaarallisia lentokoneeseen), pienen pussin sipsejä (ei niin että nälkä olis, haluan vaan maistaa mitä täällä on tarjolla) ja jotain Mitava hirviolutta, joku Cesun alamerkki ilmeisesti. Ja sitten hotelliin josta buukkasin tarjoushuoneen lentoa varatessa.

“This must be your lucky day”, sanoi respa. Olen kuullut tarinoita tästä… Ne oli täynnä, joten ne joutui antamaan mulle “Freya” sviitin samaan hintaan. “You will be surprised”, harvoinpa t-paita & kauhtunut reppu -tyyppiset kulkijat tosiaan taitaa sviiteissä yöpyä.

Ei tämä kuitenkaan mikään morsiussviitti ole joten sänky on ihan neliskanttinen eikä täällä ole edes poreammetta. Mutta maistelin kuitenkin hirviolutta kylvyssä noin olkkarini kokoisessa kylppärissä ja nyt kattelen saksaksi dubattua South Parkia kaukana olevasta telkasta ja maistelen ihan hyviä sipsejä.

Oulussa oli lähtiessä alle +10C ja vähän vesisadetta. Riikassakin sateli mutta on sentään lämmin. Airbaltican lennoilla ei näköjään kuulu edes vesitilkka lippuun, mutta eipä 2h lennolla paljoa tartte. Viereisen penkin alla oli “Hazardous infection kit”(!), vakavannäköinen boksi.

Tulin airport expressillä keskustaan ja kun hoksin että hotelliin on vähän matkaa, jäin harhailemaan vanhaan kaupunkiin etsimään iltapalaa. Löysin Taverna Pie senâ Dzintara Celan, “Powder tower” nähtävyyden vieressä. Tilasin metsästäjän salaatin ja Latvian matka alkoi hienosti kun söin sitä ja painavaa, viljaista ruisleipää ja hörpin keraamisesta pikarista makoisaa olutta tavernan terassilla, jossa toinen tarjoilija välillä soitteli kanteleen näköistä soitinta (jonka nimeä en muista) ja laskevan auringon valossa oli leppoisan lämpöistä.

Siitä on jo vähän aikaa kun viimeksi olen lomamatkaillut ulkomailla. Edellinen kerta oli vuonna 2001 jolloin kävin Tsekeissä, ja nyt on taas alkanut tehdä mieli reissata jonnekin. Varasin siis heti loman ensimmäiseksi maanantaiksi (eli huomiseksi) menolennon Riikaan, Latviaan.

Joudun kuitenkin jälleen matkustamaan yksin – tyttöystäväni jää kotiin koska hänellä ei ole vielä kesäloma, ja toisekseen hän ei vaikuta äärimmäisen kiinnostuneelta osallistumaan Hannun matkatoimiston järjestämään Latvianmatkaan johon ei kuulu edes paluulippua…

Tarkoituksenani on bloggailla matkalta kännykällä, jos vain datayhteydet pelaa. Taas on vaikea keksiä että minkä kameran ottaisin mukaani – varsinaisesti en ole menossa kuvausmatkalle, joten reilut 1.5kg painava DSLR+zoomilinssi -yhdistelmä tuntuu vähän ylimitoitetulta. Toista ääripäätä edustaisi Olympus XA filmipokkari. Valintoja, valintoja.

Onpas taas ollut hiljaista tämä bloggailu jonkin aikaa. Tässä on kuvakokoelmaa kesäkuulta:

Meressä torin edustalla on kuljeskellut väkeä tuollaisella lautalla. En ole tainnut nähdä sitä “in action”, etäältä vain väkeä sen kyydissä todisteeksi siitä että kyllä sitä käytetään.

Vietimme juhannusta Lopella. Ei ollut kauhean lämmin, ja välillä satoi vettä ja ukkosti, mutta ei se nyt sentään jatkuvaa sadettakaan ollut. Kävimme katsomassa Vojakkalan juhannuskokkoa.

Alkoon tässä kevään mittaan ilmestyneet Nørrebron oluet ovat olleet normaalia hintavampia, mutta olen kuitenkin niistäkin osaa maistanut. Tämä kyllä jo ylittää kipukynnyksen..

Viime viikonloppuna oli Oulu Pokaali ratsastuskilpailut. Kävin siellä katsomassa & kuvaamassa finaalipäivänä eli sunnuntaina suomenmestaruustason ratsastusta. Koskapa Oulussa oli satanut koko edeltävän viikon, Äimäraution nurmikenttä oli hyvin märkä.

Pohjolan kirppis näyttäisi olevan suljettu.. Löysin myös uuden maalatun muuntajakopin (vai mikä lienee).