hiidenkonttibeta

Manpitsuun kirjoitteluni on ollut säälittävän hidasta tässä alkuvuodesta. Alla muutama juttu joista olisin voinut bloggailla.

Helsinkiin Sturenkadulle avattiin viime vuonna(?) trooppinen eläintarha Tropicario. Kävimme tammikuussa katsomassa siellä asuvia liskoja, käärmeitä ja hämähäkkejä:

Suurin osa elukoista esitteli liikkumattomana pysymisen taitoaan, ja joku oli onnistunut löytämään terraariostaan niin hyvän kätköpaikan ettei siitä pystynyt tekemään minkäänlaista havaintoa. Terraarioiden puiden muovisuus vähän häiritsi – yhdessä liikkumattomien eläinten kanssa tuli ajoittain vaikutelma että katselee dioraamaa.

Lasipalatsin taakse oli rakennettu taideteos, jossa ryhmä alastomia barbie-nukkeja roikkuu paksusta lasista tehdyssä kasvihuoneessa olevan suihkulähteen yllä:

Oulussa oli tänäkin vuonna tapahtuma Poro Feria, jossa oli esillä paloja saamelaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista: lähinnä poroja, joikua ja flamencoa. Perjantai-illan porojen sprinttikisan meno oli vauhdikasta, matka SASsin nurkalta kauppahallille taittui alle 17 sekunnissa. Kisan porotkin olivat porojen atleetteja, aivan erilaisen oloisia eläimiä kuin ne jotka jolkottelevat raajat joka suuntaan sohien sääskiä pakoon:

Angelit esiintyivät useampaankin kertaan.

Lopuksi vielä jotain entistäkin satunnaisempaa:

Violetit Terra Blues -perunalastut eivät kännykkäkameralla toistu kovinkaan violetteina, ja hyvin tummia ne olivatkin (ja maistuivat, kuten pussi kertoikin, nimenomaan perunalta, joten jos jostain syystä pidät kuivan perunan mausta, niin näitä kannattaa kokeilla).

Kesti hetken aikaa ennen kuin oivalsin että designer-vaate-kirppiksen ikkunasta silmään pistänyt paidan kuvio esittääkin kukkaa, eikä sitä, että paidan käyttäjä on saanut puukosta. Pitäisikö huolestua tästä mielikuvien järjestyksestä?