Silta yli kuilun

Piipahdin viikonloppuna Tervolassa. Kuljeksin alkusyksyisessä metsässä, jossa ruska ei ollut vielä kovin vauhdissa – aukeammilla paikoilla kasvavat pihlajat vähän punersivat, ja paikoin näkyi pari oksallista oli keltaisia lehtiä.

Erään ympäröivää maastoa alempana kulkevan tien yli kaadettu koivu toimi laiskasti laahustavien muurahaisten 6-kaistaisena siltana:

08092007251

Kyseisen alueen fiksu ja filmaattinen maanomistaja on joitain vuosia sitten ystävällisesti kaatanut alueen metsätiet ja polut tukkoon käsivarren paksuisia koivuja ja pajuja ja muuta epäoleellista risua kuustensa ja mäntyjensä ympäriltä ja jättänyt nuo puuparat siis maatumaan omaa aikaansa. Noita ennen niin leppoisia polkuja nykyisin rämpiessä mietin aina että jos minulla on joskus muutama tavarajunallinen hevosen kokoisia kiviä ylimääräisenä käyn vaivihkaa joku yö kippaamassa ne herran portaille.

Kävin myös läheisellä pikkuisella vaaralla, jonka huippu on kivirakkaa. Joku oli käynyt siellä penkomassa, kaivanut kaivurilla muutaman kuution kiviä ylös ja puuhannut jotain ja pistänyt ne takaisin (veikattiin että uraaninetsijä, semmoisia on kuulemma ollut paljon liikkeellä. vai olisiko se kätkenyt aarrearkun sinne?).

Lopputuloksena oli kivirakassa selkeästi erivärinen kohta säänpieksämien jäkäläisten kivien keskellä – pikaisesti vilkaistessahan kivirakka näyttää koostuvan yhdestä harmaasta kivilajista, mutta alapuoleltaan ne olivatkin selkeästi erilaisia (jos noita harmaita kiviä katsoo päältä päinkin yhtään tarkemmin, niin kyllähän niistä silloinkin jo erottaa että eivät ne samaa mallia ole). Päätin tehdä pienen tutkimuksen siitä että miten montaa kivilajia tuolla oikeasti on. Keräsin siis kasan helposti löytyneitä erilaisen näköisiä kiviä ja “louhin” niistä näytteitä:

08092007255

Löysin noin 16 jokseenkin erinäköistä kiveä ihan vain poimimalla rakan päältä pinnaltaan eriltä näyttäviä kiviä. Monet ovat varmasti vähän erilaisia versioita samasta kivilajista – osa erosi toisista vain kiiltelevien hippujen koon tai värinsä perusteella, “tekstuuri” näytti samalta muutoin. Oli tuossa joukossa sitten oikeasti eri lajeja miten paljon tahansa, on niitä aika paljon enemmän kuin kivipeltoa ohi kulkiessa vilkaisten näyttäisi.

Ja Talvikuningas kuulostaa edelleen yhtä loistavalta kuin ilmestyessään.

posted on 10 September 2007 at 20:33

<∴>
You can trackback this post from your own site.

Leave a Reply